> Nuorten ja aikuisten syrjäytyminen ei johda hyvinvointiin: Kaikkia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen on tuettava.

> Työrauha tekijöille: ihmisten tekemää työtä ei saa arvioida vain numeroina tai summina.

> Hyvinvoivat lapset ovat perheiden etu ja hyvinvoivat perheet lasten etu. Päivähoidon ja kouluverkon ammattilaisten kuuleminen pitää ison ryhmän kuntalaisia onnellisena.

> Lähialueiden tuotteista ja palveluista suoritetut maksut siirtyvät lähialueille. Ne lisäävät alueen työllisyyttä, hyvinvointia ja verotuloja. Toivoisin, että julkiset hankinnat ohjautuisivat mahdollisimman tehokkaasti lähelle.

> On selvää, että Kangasala ja koko Suomi tarvitsevat ihmisiä. Maahanmuuttajat eivät omi kantasuomalaisten työpaikkoja, vaan tuovat lisää voimavaroja. Työllistymiselle pitää saada edellytykset kuntoon vaikkapa tehokkaiden S2-kieliopintojen muodossa.

> Rahaa on rajallisesti, budjettia on jatkossakin arvioitava monipuolisesti vaikuttavuuden kautta.

Olen 48-vuotias diplomi-insinööri, lukion opettaja ja oppikirjailija. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Olen työskennellyt ammatikseni nuorten kanssa jo yli 20 vuotta ja halunnut jakaa parhaita mahdollisia eväitä myös yhtenä oppikirjasarjan kirjoittajana.
Fysiikan opettajana olen luonnontieteen asiantuntija ja siten myös ympäristö-, energia- ja ilmastoteemat ovat minulle tärkeitä. Insinöörinä ymmärrän hyvin numeroita, mittaamista ja teknologiaa, mutta tunnistan mahdollisuuksien ohella myös uhkia.
Harrastan esimerkiksi 110-vuotiaan hirsitalon ylläpitoa ja kunnostusta, muita puutöitä sekä musiikkia.